English

‘Ohofi ‘e he DDoS

‘Oku mahino e hokohoko kihe ngaahi kautaha ‘a e ‘ohofi meihe initaneti ‘o hoko ‘enau ‘uepisaiti’ ke ‘oua lava ‘enau sevesi ha fehu’I totonu mei ha feitu’u pe taha. Distriuted Denial of Service (DDoS) ‘oku ‘ikai ko ha hu lalo uaea ka koe founga ‘oku ne fakafonu hono ‘ahia ‘e he kau ‘a’ahi, ‘o fakafonu ai ho’o ‘web’ misini ‘i loto . Koe ngaahi ‘ohofi ko ‘eni oku ‘ikai fa’a hoko ia ko e ‘uhinga ko tokolahi ‘o e kakai ‘oku hu atu he taimi tatau ke ne tukuhifo e founga fakalele e polokalama pe ko hono ‘crash’ tu’u ai e sisitemi ka ‘oku hoko ia ko ‘uhi koe ‘botnet’ (netiueka ‘oku ‘osi fakapalopalema’I he ‘robot computers’) ‘oku pule’i mai ‘ehe kau ‘cybercriminals’ . Konga lahi ‘o e kakai ‘oku ‘ohofi koe kakai ma’olunga ‘ihe ngaahi potu ngāue kehekehe ‘o hangē koe kautaha matakali kehekehe, fakafofonga ngaahi pule’anga moe ngaahi Pangikē/kautaha ngāue kihe me’a fakapa’anga ma’ae kakai. Ka neongo e me’a kotoa ‘oku ‘ikai hao ha kautaha ia ‘oku ‘iai ha’anau ‘uepisaiti’.

‘Uhinga ‘oku ‘ohofi ai koe ‘aki e ‘DDoS’

  • Fakamanamana/ma’u ha koloa he founga hala.
  • Fakapalopalema’i pe ko e fakangalivale’i hoto ongoongo.
  • Fe’auhi ta’etotonu (‘I he motuhia ‘e te sevesi kae faingamalie ke fetu’utaki kihe ‘ete kakai na’ate fengāue’aki moia ‘oku kau he uesia).
  • Ma’u ha loto taufehi’a/lotokovi kia koe pe ko ho’o Pisinisi).
  • Ha loto fiema’u ke kau he lau pea mahu’inga ‘I he feohi’anga e kakai fai hia kākā.
  • Hactivism’ hu lalouae kiha sisitemi komipiuta tu’unga ‘iha me’a fakapolitikale pe koe ‘uhinga fakasōsiale.

Founga malu’I ho pisinisi

‘Ihe ngaahi lea fakatekinikale, ‘ohofi kita he ‘DDoS’ ‘oku hū mai ia me ihe founga kehekehe, pea hangē koe lahi e founga meihe initaneti ‘oku fie ma’u ke loloto ‘ete ‘ilo fekau ‘aki moe founga ko ‘eni ke te lava matatali.

Kapau ‘e ‘iai ha taimi ‘oku k etui ‘oku ngali taketi’I koe ke ‘ohofi ‘e he ‘DDoS’, ‘oku mau fokotuu atu keke vakai’i pe ‘oku hu’u meife pea ke fetu’utaki kiha taha ‘oku ne malava ‘o malu’i ko e meihe ‘DDoS’ pea ‘oku mohu ‘ilo pea ‘iai mo ‘ene me’a ngāue ke malu’i hoPisinisi. Koe tokotaha ko ‘eni ‘oku ton uke ne lava ‘o fale’i atu ha founga fakatekinikale ke fakasi’isi’i e maumau ‘e ala hoko ki ho pisinisi.

Palani’i e lahi ho’o ngāue

Koe kautaha kotoa pe ‘oku ‘i ai ha’a nau ‘uepisaiti’ kuo pau kenau fakapapau’i ‘oku malu he founga lahi taha ‘i ha mahua lahi mai (‘ikai ke palani’i) e fetu’utaki ta’efakalao mo e fakalao.

‘Oku totonu keke fakahoko ha ‘risk assessment’ siofia e tafa’aki kotoa telia na’a hoko ha faingata’a pea ke tokanga’i angē ‘oku ‘i ai pe e naunau fe’unga ‘web server capacity’, ‘bandwidth’ and ‘processing power’ kene lava’i ‘o matatali e ‘concurrent volumes’ mahua mai e voliume. Alea mo ho ‘hosting provider’ tokotaha ‘oku ne fai e fakahoha’a ke ‘ai pe e founga faingaofua moe tokanga’i e fetu’utaki lahi pe si’isi’i pe ‘ikai ‘ilo pea te fakakaukau’i e lahi ke palanisi kihe’u ‘server’ komipiuta. Koe ‘u alea ko ‘eni ‘e totongi, ka kuo au keke vakai pe ‘oku palanisi pe ia mo ‘ete fiema’u ke ta’ofi palopalema ki ho’o pisinisi pea ‘e lava pe keke alea’i.