‘Iusa ‘Akauni ‘user accounts’ ‘oku ne tokonaki ha ngaahi mo’oni’i lelei makehe:
‘Oku nau tokonaki ‘a e hu ‘oku mapule’i – ‘o fakangatangata ‘a e hu ki ha ngaahi fakamatala ‘o e kautaha ki he kau ngāue pe kau ngāue aleapau, ‘a ia ‘oku fakamafai’i ke nau vakai ki ai. Ko e sipinga, ko e tokotaha mei he tafa’aki ‘akauni/pa’anga ‘o e ngāue ‘anga ‘e malava ke ‘oua ‘e fakamafai ke ne hu ki ha ngaahi lekooti ‘o e tafa’aki HR (tokanga’i ‘a e kau ngāue ‘o e ngāue’anga), pe a tatau pe mo hono fulihi ke ‘oua ‘e hu e tafa’aki HR ki ha lekooti ‘o e tafa’aki ‘akauni/pa’anga ‘o e kautaha. ‘Oku nau fakafaingofua’i ‘a e kau ngāue ke nau ngāue’aki ha komipiuta ‘e taha pe to e lahi angē ‘i he ngāue’anga, ‘o tatau aipe pe ‘oku nau ngāue tu’uma’u ‘i he feitu’u ngāue, pe ngāue mei ha feitu’u kehe.
Tanaki atu ki ai, ko e fokotu’u ‘o e ngaahi ‘iusa ‘akauni ‘user accounts’ ‘oku ne ‘omai ‘a e malu’i ke fakafepaki’i ‘aki ‘a e hu ki ha komipiuta pe netiueka ‘network’ ‘e ha kakai makehe angē mei he kau fekau’aki, ‘a ia ‘oku ‘ikai fakamafai’i ‘o hangē ko e kau ‘a’ahi, kau fefakatau’aki, kakai koia ‘oku hu noa’ia ‘ikai tali pe fakaafe’i kinautolu.
Fokotu’u pe a mo ngāue’aki ‘a e ‘iusa ‘akauni ‘user accounts’ (‘uu ‘akauni tokotaha ngāue’aki)
‘Oku totonu ke vave pe a hangatonu ‘a e fokotu’u ‘o e ‘uu ‘iusa ‘akauni ‘user accounts’ ‘i he ngaahi komipiuta pe a mo e netiueka ‘network’, ‘o fakafou ‘i he ngaahi penolo pule fakau’aki. Kapau ‘e veiveiua, vakai ki he ngaahi sikuliini ‘screens’ tokoni, pe ko e ‘a’ahi ki he peesi ‘o e tokoni fakae’initaneti ki he polokalama fakakomipiuta ‘oku ke ngāue’aki.
Ko e ‘uu ‘iusa ‘akauni ‘User Accounts’ ‘oku ‘i ai ‘a e hingoa ngāue pe a mo e lea fakapulipuli. Ko ha fa’ahinga hu malu’i-lea fakapulipuli, ko e lea fakapulipuli ‘oku totonu ke malohi, faingata’a ‘i ha malava ke mate’i mai pe maumau’i ke hu, pe a ‘ikai ‘aupito ke vahevahe ‘i he vaha’a ‘o e kau ngāue’aki / ‘iusa, neongo pe ko e ha ‘a e tulitonuhia.
Ko e kau ngāue’aki / ‘iusa kotoa pe ‘oku totonu ke nau hu / loka kitu’a kimu’a pe a tuku atu ‘a e komipiuta koia ke ngāue’aki ‘e ha taha kehe, pe a loka’i ‘a e sikulini ‘screen’ ‘i he taimi ‘oku ‘ikai ke ngāue’aki ai.
‘Akauni ‘etiminisituleita ‘administrator accounts’ (‘uu ‘akauni pule)
Ko e ‘etiminisituleita ‘administrator’ (pule) ko e tokotaha koia ‘oku ne malava ‘o fai ha ngaahi liliu ki he komipiuta pe ko e netiueka ‘network’ ‘a ia ‘e faka’aonga’i ki he kau ‘iusa ‘users’ makehe, ‘o hangē ko e liliu ‘a e fokotu’u malu’i, fokotu’u ‘o ha polokalama fakaekomipiuta pe a mo e me’angāue fakakomipiuta, tanaki, to’o pe a fakahoko ‘a e fakamatala fakamuimuitaha ‘o e ngaahi ‘iusa ‘akauni ‘user accounts’ makehe pe a hu ki he ngaahi faile kotoa pe. Ko e ‘Etiminisituleita ‘Administrator’ (Pule) ‘oku ne lava ‘o liliu ‘a e fa’ahinga ‘o e ngaahi ‘iusa ‘akauni ki he tu’unga ‘o e ‘etiminisituleita
Ko ha tokotaha ‘oku ‘i ai e faingamalie totonu fakae’etiminisituleita kuopau ko e tokotaha ngāue falala’anga pe a ‘oku ne ma’u e fakamo’oni ako ‘oku ma’olunga angē ‘i he mata’itohi angamaheni ‘i he ‘ilo faka’aiti ‘IT’. ‘I he ngaahi pisinisi iiki, ‘e malava pe ko e tokotaha ‘oku ha’ana ‘a e ki’i kautaha pe ko e talekita.
Ko e log ki loto pe ko e hu’aki ‘a e ‘etiminisituleita, ‘e fiema’u koe pe ko e tokotaha ngāue na’e fili ke ma’u ha ‘iusa ‘akauni ‘user account’ ‘i he fa’ahinga ‘akauni ‘etiminisituleita ‘Administrator Accounts’ ‘a e ia ‘e lava ‘o sivi’i hili ‘a e loka / hu ki loto