English

Kapau ‘oku ta’u 13 pe ‘ova ho fānau

Koe fale’i ko ‘eni kapau ‘oku ta’u 13 pe ‘ova ho fānau

  • ‘Oku ‘ikai ke tomui ha taimi ia ke te fakamalohi’I ha ngata’anga …’e pehē pe ho fānau ‘oku nau ‘osi lahi fe’unga ka ‘oku fu’ufiema’u ho fale’I he ‘oku ke matu’out’a mo fakapotopoto angē.
  • Pau pe ‘oku ke kamata fakakaukau koe ko ho fānau ‘oku nau ‘ilo angē mo ngāue ‘aki e tekinolosia ‘ia koe, pea mahalo ‘oku ke mo’oni pe. Feinga pe keke hanga ‘o ‘ai koho pisinisi k eke ‘ilo’I pea ke fepōtalanoa’aki mo kinautolu e ngata’anga ho ‘ilo kihe me’ani.
  • Talanoa māhino pe mo ho fānau kihe ngaahi founga ‘oku nau fekumi ai kihe ngaahi ‘elia ‘o e mo’ui lelei mo ha me’a pe ‘oku kau lelei kihe’ mo’ui, ho nau sino mo ‘enau to’onga mo ha taha pe he ‘initaneti. ‘E malava ken au ma’u ha fakamatala ta’emo’oni pe ko ha ongonongo fakatu’utamaki he ‘initaneti lolotonga koe taimi faingata’a taha ia he’enau mo’ui.
  • Vakai’i e founga ‘ihe polokalama ‘parental controls’ ke fe’unga mo ta’u moe ta’u pea mo e fakapotopoto ho fānau pea ke fakatonutonu ke nofo pe ai. ‘E malava kenau fehu’I atu pe ‘oku ‘ikai keke falala angē kia nautolu ke tamate’i e polokalama ko ‘eni, ka ‘oku totonu pe keke fakakaukau lelei ki mu’a ho ‘io ka ke ‘ai kemo femāhino ’aki pe koe ha e to’onga lelei taha ‘oku tonu kene ngāue’aki he taimi ‘oku initaneti ai.
  • Pea ke talanoa māhino ki ho fānau ‘a e mahu’inga ‘enau to’onga kiha taha, tautautefito he taimi ‘oku nau tuku atu ai ha fakamtala pe koha fa’ahinga me’a pe he taimi ‘oku nau ‘initaneti ai. Feinga kenau loto kihe fepotalanoa’aki fekau ‘aki moe ‘bullying’ moe ‘posting hurtful’, fakamatala fakamamahi pe taumu’a hala pe koe fakamatala loi. ‘Ai ke nau māhino’i e fakatu’utamaki e to’onga koe ‘sexting’ moe ngāue hala‘aki e ‘webcam’.
  • ‘Angē ki ho fānau e fatongia kenau lava’i ‘enau ‘budget’ kihe ‘enau fangaki’i ‘downloading apps’ moe fasi, ka ke ‘oangē pe e ‘boundaries’ kimu’a ke nau tokanga’i ‘enau pa’anga he founga fakapotopoto. ‘Oua te ke ‘oangē ho kaati pangikē pe ko ha’o titeila fakapa’anga.
  • ‘Ai keke ‘uluaki māhino ’I ‘iho fakakaukau e ngaahi ‘isiu ‘o hangē koe ‘copyrighted’ material’ moe ‘plagiarism’ koe ‘uhi keke hanga ‘o fakamatala’i māhino ki ho fānau ‘ae me’a ‘oku fakalao moe me’a ‘oku ‘ikai fakalao.
  • Kapau ‘oku ma’u ho fānau e ‘ilo lahi kihe tekinolosia – pea moe fakaloto’i mei he kaunga maheni – ‘e malava ke faingofua ke nau ‘ahi’ahi ke ma’u ha fakaiki’iki fakapulipuli ha taha mei he uepisaiti ‘o e kakai kehe pe ko ha kautaha. ‘Hacking’ koe pau’u ia ‘oku ‘ikai ke fa’a fakahoko he to’u koia ka ‘oku hoko pe ia. Fakamatala’i kenau māhino ’I hono fakatu’utamaki moe ola e me’a ko ‘eni.

Koe ngaahi fehu’I eni keke fepotalanoa’aki mo ho fānau:

  • ‘Oku ke maheni moe kakai kotoa ko’eni ‘oku ‘asi ho ‘friends list’
  • ‘Oku ke ‘ilo e founga ‘oku ngāue’aki pea te seti e ‘privacy and security settings’? Te ke lava ‘o fakahinohino’i au?
  • Oku ‘iai ha taimi ‘oku ma’u mai ha ‘messages’ meiha taha ‘oku ‘ikai ke mo maheni? Kapau ‘oku pehē, koe ha ho me’a nake fai
  • Oku ke ‘ilo ha taha na’e ‘osi palani ke fetaulaki mo ha taha ‘offline’ ne tu’o taha pe ‘’ena lea he ‘initaneti
  • ‘’Oku ‘iai ha kakai homou kulupu kaungāme’a ‘oku nau angakovi fakaenautolu pe kiha taha kehe he ‘initaneti pe koe telefoni? Kapau ‘oku pehē koe he ‘enau lea ‘oku fai? Kuo ‘iai ha taha ‘oku angakovi atu kia koe? Te ke tala mai kiate au kapau ‘e hoko?
  • ‘Kuo ‘iai ha taha ho ‘apiako pe ko ha taha pe ‘oku ke ‘ilo fakahoko ha faita ta’efe’unga pea tufa holo he kakai pe koe ma’u mai ha ta pehē?

Ke ke toe vakai foki ki he...